LAISKUUS

Edelleen motivaatiokato jatkuu. Tänään kuitenkin sain mut ja Mikan lähes pakotettua salille. Oli vaan niin hirveen vaikeeta taas lähtee. Itse salilla kuitenkin oli taas ihan mukavaa, ja tehtiin vuorotellen liikkeitä 40 min ja sitten lähdettiin takaisin kotiin.

On ollut hirveen nuutunut olo jo jonkun aikaa, viime viikko ainakin, ja tuntuu siltä että tää viikko menee samanlaisissa merkeissä.

Viime viikolla tuli Avonin tilaus. Laskua maksellessa huomas kyllä että oli taas tullut tilattua jotain.. Ja viellä kun tilasin ihan idiootti summalla tavaraa, 50 euron ostoksista olis saanut ilmaiset postimaksut, mutta mä menin ja tilasin sitten jollain 47 eurolla...

On kyllä yks parhaista ripsareista mitä oon ikinä ostanut! Ainoo ongelma on, että sen oikea hinta on mulle liian korkea hinta ripsarista. Tällä kertaa se sattui olemaan tarjouksessa ja halusin kokeilla. 

Iskällä oli synttärit viikonloppuna, ja Markon kanssa uusi puhelin hommattiin lahjaksi. Se osottautui kuitenkin yhtä vaikeaksi kun kaikki muutkin puhelimet tähän asti. Ja kaikki ovat olleet Nokian niitä perus puhelimia. Mun on vaan niin vaikea nähdä, että mitä vaikeaa niissä on, kun olen alusta asti itse opetellut erilaisia elektronisia laitteita käyttämään, ja hieman hermostuin asiasta, niinkuin kärsimätön isänikin. :'D

Nokia 215. 

Sunnuntaina käytiin katsomassa amerikancockerspanielin pentuja ja Herminaa. Ja ei, ei olla ottamassa koiraa. Vaikka niin haluaisin, ja kun olisi jo valmiiksi tuttu kasvattajakin. Päätettiin kuitenkin Herminan pois annon jälkeen, että kerrostaloon emme ota koiraa, sillä meille olisi varmasti vaikeaa opettaa pentu sisäsiistiksi, kun nyt kahden koiran kanssa ollut jo sisäsiisteysongelmia.

Tassulla ja Millyllä on kaikki hyvin. Nisäkasvaimesta huolimatta Tassu on voinut todella hyvin ja on ollut oma itsensäkin taas välillä. Yhdessä välissä Tassu oli melko passiivinen, eikä tehnyt muuta kuin nukkui, mikä kyllä yleensä on aika Tassumaista, mutta ei kuitenkaan ihan kokoaikaista, niinkuin yhdessä välissä oli. Nyt monena päivänä Tassu on jaksanut leikkiä paljon ja on ollut energisempi. Millykin vaikuttaa jo enemmän aikuistuneemmalta. 

Täytyy vaan toivoa, että Tassulla on viellä paljon hyvää elämää jäljellä kasvaimesta huolimatta. Ja täytyy toivoa että saisin viellä ylipuhuttua Mikan kolmanteen kissaan, joka tulisi olemaan nuori kollikissa ;)